Öljyntorjunta-altaalta todennettua tietoa ympäristövahinkoihin varautumiseen

Pelastusviranomaisilta ja muilta öljyntorjuntatoimijoilta on puuttunut paikka, jossa harjoitella vahingontorjuntaa oikeilla aineilla – vaan ei puutu enää! Kotkaan valmistunut öljyntorjunnan harjoitus- ja testausallas tarjoaa puitteet sekä harjoittelulle että tuote- ja menetelmäkehitykselle. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa fossiilisille polttoaineille etsitään korvaavia vaihtoehtoja, mutta joiden torjuttavuudesta nykykalustolla ei vielä ole tietoa.

Öljyvahinkoja tapahtuu suhteellisen harvoin, kaikeksi onneksi. Suuria, vesistöissä tapahtuvia vahinkoja sattuu erittäin harvoin. Tämän vuoksi viranomaisille, jotka ovat vastuussa vahinkotilanteen hoitamisesta, ei juuri synny kokemusta torjuntamenetelmistä ja -kalustosta eikä niiden hyödynnettävyydestä eri vahinkoaineille.

Työkalupakki tunnettava

Kokemus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää riittävän torjuntakyvyn varmistamiseksi. Torjunnan onnistumiseen vaikuttavat niin olosuhteet, torjuttavissa olevan aineen ominaisuudet kuin käytettävissä oleva kalustokin.

Kalustosta ei kuitenkaan saada irti niiden mahdollistamia tehoja, jos kaluston käyttötaito on puutteellista. Kaikki kalusto ei sovellu kaikille ainetyypeille tai kaikkiin vahinko-olosuhteisiin. Osaa kalustoa voidaan hyödyntää laajemmalle ainekirjolle, jos operoinnin suhteuttaa vahinkoaineeseen. Torjujalla tulee siis olla ymmärrys mitä kalustoa hän kussakin tilanteessa hyödyntää ja miten.

Teoriatiedosta kohti koeteltua

Koska oikeiden vahinkoaineiden käyttöön ei ole ollut harjoituksissa mahdollisuuksia, löytyy torjuntavarikoilta ja -varastoista kalustoa, jota on ”kuivakäytetty” tai korkeintaan kokeiltu esimerkiksi turpeen keräämiseen. Maallikkokin ymmärtää, ettei turve käyttäydy öljyn tai muunkaan nesteen tavoin. Tieto kaluston tehokkuudesta on siten usein lähinnä teoreettista etenkin, kun käyttäjän osaaminen on siinä ratkaisevassa asemassa.

Tiedon puute vaikuttaa eittämättä myös vahinkotilanteen johtamiseen ja suunnittelukykyyn; miten vaikuttavaa voi toiminta olla, jos torjuntaosaaminen; kaluston käyttöperiaatteet ja käyttötaito eivät ole hallussa? Miten käyttökelpoisia laaditut varautumissuunnitelmat ylipäätään ovat, jos ne perustuvat ainoastaan teoreettiseen tietoon?

Vahinkotilanteeseen itsessään sisältyy paljon ennakoimattomia tekijöitä. Siksi kaikissa niissä osa-alueissa, joissa käytännön harjoittelulla voidaan etukäteen poissulkea tehottomia ja vahvistaa toimivia toimintatapoja, tulisi näin myös tehdä.

Uutta tekniikkaa uusille tuotteille?

Torjuntamenetelmien ja kaluston toimivuuden varmistaminen on entistä tärkeämpää nyt, kun markkinoille tulee yhä uusia, fossiilisia polttoaineita korvaavia tuotteita. Esimerkiksi uusiutuvien ja biopohjaisten tuotteiden torjuttavuus on vielä kysymysmerkkejä täynnä – ovatko aineet torjuttavissa perinteisellä öljyntorjuntakalustolla vai onko niille kehitettävä aivan omaa torjuntatekniikkaa?

Tähän kysymykseen on tavoite löytää vastauksia lähiaikoina: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan harjoitus- ja testausaltaalla käynnistyi keväällä 2022 tutkimus, jossa kehitetään ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta vesistöissä ja maa-alueella tapahtuviin uusiutuvien ja biopohjaisten polttoaineiden ja -nesteiden vahinkoihin. Samalla lisätään menetelmä- ja tuotekehityksen mahdollisuuksia sekä selvitetään uusiutuvien ja kierrätettävien torjunta-, keräys- ja imeytystuotteiden käyttöä.